Toimintaympäristö

Teatterialan toimintaympäristö Suomessa on ihailtavan rikas ja moniuloitteinen. Lähes jokaisella paikkakunnalla on oma teatterinsa tai ryhmänsä, joka omalta osaltaan vastaa alueen teatteritaiteen kehittämisestä ja esiintuomisesta. Toisaalla teatteritoimintaan panostetaan enemmän, toisaalla hieman vähemmän. Pääasia mielestäni on se, että siihen panostetaan. Ilahduttavaa on myös suomalaisten rakkaus kesäteatteria kohtaan. Kesäisin Suomen jokaisessa niemessä ja notkossa esitetään kesäteatteria, jota pääosin innokkaat harrastajateatterilaiset esittävät kotiseutunsa asukkaille ja kesävieraille.

Suomalaiset ovat tottuneet käymään teatterissa, ja etenkin ammattiteattereiden suosio Suomessa on vankkumaton: Suomessa ostetaan vuosittain yli 2 miljoonaa teatterilippua VOS-teattereihin. Se on hurja määrä maksavia katsojia.

Lyhyehkön työurani aikana olen päässyt työskentelemään erilaisissa ryhmissä, mm. julkisin varoin tuetussa ammattijohtoisessa harrastajateatterissa sekä ns. lainsuojattomassa ammattiteatterissa. Olen monta kertaa miettinyt sitä, kuinka erilaisista lähtökohdista näissäkin kahdessa teatterissa töitä tehdään: vakituisen julkisen tuen avulla pystytään suunnittelemaan ohjelmisto yllättävänkin helposti, kun taas lainsuojattomassa teatterissa, joka ei nauti vakituista valtion tai kunnan tukea, joudutaan miettimään kaikki suuret linjaukset, mutta myös pienemmät seikat, hirvittävän tarkkaan. Pienikin virhe tuotantosuunnittelussa saattaa laittaa koko teatterin talouden kuralle eikä toimintaa ole mahdollista enää jatkaa.

Kaikki on myös teatterikentällä suhteellista. Teatterikentän rahoitusmallit tulisi mielestäni penkoa pohjamutia myöten uusiksi ja vaatia myös teattereilta enemmän: säännöllistä julkista tukea nauttiville teattereille tulisi laatia laatukriteerit, jolloin rahanjakaminen todennäköisesti tasaantuu myös pienempien ryhmien suuntaan, jotka usein tekevät taidetta ehkä vilpittömämmin ja rakkaudesta lajiin. Onkin hyvä esittää kysymys, katoaako rakkaus teatteria kohtaan, kun teatteri nauttii säännöllistä tukea? Ajatteleeko teatteri olevansa siten jollakin tavalla turvassa?

Toivon, ettei.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s